Suurin osa suomalaisista on jo tähän mennessä kuullut Mustasta Perjantaista, jota vietetään pääosin Yhdysvalloissa. Harva kuitenkaan tietää, miten kyseinen juhlapäivä on saanut alkunsa, ja miten se liittyy Suomeen.
Vuonna 1659 Robinson Crusoe -niminen mies haaksirikkoutui autiolle saarelle, ollessaan ostosmatkalla Afrikkaan hakemaan orjia plantaasilleen. Saarella Crusoe pelasti uhrattavaksi tuodun nuoren miehen takaa-ajajien käsistä ja nimesi hänet Perjantaiksi.
Ajan kuluessa Robinson opetti nuorukaiselle englantia, käännytti hänet kristinuskoon ja koulutti toimimaan palvelijanaan - juuri niin kuin ystäville tehdään.
Perjantaista tuli Crusoen luotettu kumppani, jonka kanssa he seikkailivat ympäri maailman, aina siihen asti, että Perjantai kuoli hyökääjien ampumiin nuoliin vuonna 1694. Rakkaan palvelijansa menetyksestä masentuneena Crusoe päätti, että tästä eteenpäin joka ikisenä vuonna, olisi marraskuun neljännen torstain jälkeinen perjantai Musta Perjantai.
Koska Perjantai oli löytynyt kauppamatkalla Afrikkaan, halusi Crusoe kunnioittaa ystävänsä muistoa myymällä tiettynä päivänä tekohelmiä, leluja, veitsiä, saksia, lasinpalasia, kirveitä ja ennen kaikkea orjia alennettuun hintaan.
Toimittaja Daniel Defoe oli dokumentoinut varsin tarkkaan Robinson Crusoen ja Perjantain yhteiset seikkailut, minkä vuoksi Mustasta Perjantaista tuli vain muutamassa sadassa vuodessa kansainvälisesti tunnustettu juhlapäivä kaikkialla muualla, paitsi kommunistisessa Neuvostoliitossa ja sen alusmaissa, kuten Suomessa.
Heti toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat yritti levittää Mustan Perjantain sanomaa jakamalla Eurooppalaisille yli 13 miljardia dollaria ostosrahaa (nykyrahassa yli 135 miljardia) Marshall -avun nimellä. Lähes kaikki muut Euroopan maat ottivat avun mielellään vastaan, paitsi pieni ja suomettunut Suomi, joka pelkäsi itäisen naapurin vihaa.
Vaikka enemmistö maamme poliittisesta ja kulttuurieliitistä vastusti (ja vastustaa edelleen) edullisia ostoksia, oli Suomessa kuitenkin oma kapinallinen vähemmistönsä, joka neuvostovaltaa uhmaten pyrki tuomaan Mustaa Perjantaita Suomeen.
Varmasti näkyvimpänä pitkäaikainen presidentti Urho Kekkonen, joka oli suuri Robinson Crusoen ihailija. Tarinan mukaan Kekkonen nimesi kesämökkinsä kultarannaksi Afrikan Kultarannikon mukaan, koska sieltä Crusoe kävi ostamassa orjia.
Koska Daniel Defoen kirjassa ei ollut kuvia, eikä Kekkonen ollut juuri käynyt Afrikassa, hän luuli Perjantain olevan samanlainen alkuperäisasukas kuin Pohjois-Amerikassa ja piti usein intiaanipäähinettä. Todellisuudessahan Perjantai löytyi Etelä-Amerikan saarelta ja oli luultavasti meksikolainen ja käytti sombreroa.
Ensimmäisen kerran 1700-luvulla keksittyä Mustaa Perjantaita yritettiin tuoda Suomeen jo vuonna 1950 silloisen pääministeri Kekkosen toimesta, mutta Neuvostoliitto sai estettyä yrityksen tukemalla SAK:n kautta veturimiesten lakkoa, jonka avulla pyrittiin estämään tavaraliikenteen sujuvuus Suomessa. Kekkonen määräsi veturimiehet ylimääräisiin kertausharjoituksiin ja lakko peruuntui, mutta vahinko oli jo ehtinyt tapahtumaan, eivätkä valmistajat olleet enää halukkaita tuomaan maahan länsimaisia kulutustuotteita.
Myös muualla yhteiskunnan sodanjälkeisessä eliitissä rohkea vähemmistö kampanjoi vaivihkaa Mustan Perjantain puolesta. Taiteilijat Esa Pakarinen ja Masa Niemi maalasivat naamansa kantaaottavasti mustaksi eräässä vuoden 1960 elokuvassa ja esittivät mustia amerikkalaisia.
He ottivat toimissaan suuren riskin, koska siihen aikaan kaikki viittaukset Yhdysvaltoihin olivat kiellettyjä ja esimerkiksi Aku Ankka haluttiin kieltää liian kapitalistisena. Tämä suora kannanotto Mustan Perjantain puolesta johtikin siihen, että sekä Pakarinen että Niemi kuolivat myöhemmin.
Myös tänään Pakarisen ja Niemen Mustan Perjantain puolesta tekemä kannanotto olisi varsin epäkorrekti, mutta hieman eri syistä kuin 60 vuotta sitten. Nykyään tieto Mustan Perjantain alkuperästä on hämärän peitossa, minkä vuoksi Pakarisen ja Niemen voidaan tulkita väärin esittävän tummaihoista ihmistä huumorikontekstissa. Tämä on tietysti väärin, mutta niin on myös rasismi eikä siinä ole mitään hauskaa.
Pakarisen ja Niemen kannustamana Kekkonen matkusti Yhdysvaltoihin lokakuussa 1961 neuvotellakseen Mustan Perjantain tuomisesta Suomeen, mutta tämä johti vuonna nopeasti ns. noottikriisiin. Eli kapitalismin leviämisestä huolissaan oleva Neuvostoliitto antoi meille nootin, jonka mukaan kaikenlaiset yritykset tuoda Mustaa Perjantaita Suomeen tulee lopettaa välittömästi.
Koska Yhdysvaltojen presidentti John F. Kennedy ajoi aktiivisesti Mustaa Perjantaita Suomeen, murhasivat KGB:n agentit hänet marraskuussa 1963 osana demarien ja Nicolae Ceaușescun masinoimaa salaliittoa. Huhujen mukaan samana vuonna oli tarkoitus järjestää Suomen ensimmäinen Musta Perjantai Kennedyn luvattua tuoda Naton kuljetuskoneilla Suomeen japanilaista krääsää. Siihen aikaan Japani oli Kiina ja kaikki halpa elektroniikka tehtiin Japanissa. Nykyään Kiina on Kiina ja Japanissa tehdään lähinnä piirrettyä pornografiaa.
Noottikriisin ja Kennedyn murhan vuoksi Mustaa Perjantaita ei yritetty enää tuoda Suomeen, ennen kuin Kekkonen uskaltautui taas Yhdysvaltoihin kesällä 1970. Neuvottelut olivat jo pitkällä, kunnes kommunistit iskivät jälleen. Tällä kertaa Richard Nixon lavastettiin osalliseksi vakoiluskandaalia ja hän joutui eroamaan. KGB sentään säästi hänen henkensä tällä kertaa.
Viimeisen kerran kylmän sodan aikana Mustaa Perjantaita yritti tuoda maahan kansainvälisesti verkottunut ja kielitaitoinen ulkoasiainministeri Ahti Karjalainen vuonna 1975, mutta valitettavasti Sorsan I hallitus erosi keväällä 1975 Keskustan eduskuntaryhmän ilmoitettua, että edulliset ostokset ovat Santeri Alkion perinnön vastaista toimintaa.
Myöhemmin muistelmissaan Karjalainen perusteli eduskuntatyöstä luopumistaan vuoden 1979 vaaleissa lähinnä turhautumisella siihen, että hänen toistuvista yrityksistään huolimatta Mustaa Perjantaita ei saatu tuotua Suomeen.
Yksi alkuperäisen Valcon perustamisen keskeisistä lähtökohdista - korruption ohella - oli demarien pyrkimys estää Mustan Perjantain tuleminen Suomeen. Tämä pyrittiin estämään tuottamalla huonoa ja kallista elektroniikkaa Suomessa, jotteivat ihmiset ostaisi halpaa ja hyvää ulkolaista elektroniikkaa.
Neuvostoliiton kaaduttua 1990-luvun alussa, alkoi näyttää viimein mahdolliselta, että myös Suomeen saataisiin Musta Perjantai. Keksittiin ovela salajuoni - kommunistien hämäämiseksi Suomi liittyisi Euroopan Unioniin ja Musta Perjantai tuotaisiin sitä kautta EU komission päätöksen No 2257/94 nojalla.
Juonen nerokkuus piili siinä, että Euroopan Unionia ajaneet ns. eurososialistit eivät kyenneet edes kuvittelemaan, että kansainvälisen säätely- ja byrokratiajärjestelmän kylkiäisenä voisi tulla ripaus vapaata markkinataloutta. Huhujen mukaan juonen takana oli Paavo Väyrynen itse, mikä lienee helppo uskoa - onhan Paavo Suomen kaikkien aikojen legendaarisin poliitikko.
Lopun kaikki tietävätkin, sillä tällä hetkellä aikuiset ihmiset ovat jo syntyneet ja muistavat asioita.
Euroopan Unionia kannattanut Martti Ahtisaari valittiin presidentiksi vuonna 1994. Hän oli vuosikymmenet edustanut demareita, vaikka oikeasti oli Illuminatin istuttama reptiliaani. Suomen vasemmistolainen eliitti ei EU-kiimassaan huomannut, että Musta Perjantai tulisi unionin kylkiäisenä. Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1995 ja Musta Perjantai saatiin heti perään 2015. Markkinataloutta ei ole vieläkään saatu.
